Reportaasi Osnabrückista
Wikizia
Pena sai häädön ja hänestä tuli asunnoton pummi
Milloin saamme updeittausta tästä?
Update 29.1 - juutalaisvitsi!
Lumet oli ja meni. Raportoitavaa vähän, mutta sitäkin kiinnostavampaa. Viikonloppuna oleskeluni saksassa saavutti erään tärkeän osaetapin: lauantaisessa hämärässä fMRI-seminaarissa professori S. kertoi juutalaisvitsin. Vitsi tuli ns. puun takaa puheenvuorojen välissä, ja en oikein tajunnut sitä. Mutta se alkoi sanoin: "Two jews are sitting in a bathtub..." ja yhdisteli likaisuutta ja saituutta. Hämmentävää. Osnabrück kuittaa.
Update 22.1 - döners ripped my stomach!
Päivitykset on ollu jäissä pitemmän aikaa, avaudutaas nyt ihan huolella. Lomat olin suomessa, tapahtuneet on unohtunut autaasti jo. Ei mitään distinktiivistä, mitä nyt yksi vanha kaveri tappo ittensä pyhinä. Loppumetreillä ehdin vielä Hukkisen kanssa Berliiniin, jossa tuli vietettyä miellyttävä viikonloppu laadukkaan pikaruoan (mm. "original german döner-sandwich" tuli tsekattua) ja metrolla-ajelun merkeissä. Klubbailultakin säästyi kun ei päässyt naamatsekin läpi lukuunottamatta yhtä "salaista" mestaa jossa tosin soi kauhia rasvatukka-rocknroull. Matka Berliinistä Osnabrückiin todellakin kestää yli 7 tuntia, ennen en uskonut mutta uskon nyt. Miika oli käymässä kylillä, ikävästi alkuviikosta, itseltäni oli hieman veto lopussa. Nora näytti miellyttävän meluisen portugalilaisen raflan, jossa syötiin ja juotiin. Tammikuun tokana viikonloppuna oli taas pokeriturnaus ja kunnon pleksit. Ja nyt alkaa vuodatus: aamukuudelta suunta kävi kohti Iskender-dönerkojua, kuten hyvin usein on tapana ao. aikaan. Söin rulladönerin (dönereiden F1-luokka, keb. huom.), mutta nälkä jäi, joten tilasin vielä yhden komplementaarisen sandwichin. Noudatin saksalaisen vertaisryhmäni kehotusta valita lihakombinaatioksi pahamaineinen "halb-halb", viitaten suhteeseen lammas - ja kanamassan välillä. Koju oli mennyt kiinni jo pari tuntia sitten, joten sain aikalailla ns. jämät. Seuraavana aamuna lenkkeilin krapuloissani brittitukikohdan ympäri, aurinko paistoi ja jne. Maanantaina olikin jo hupaisa olo, joka kulminoitui yöllä helvetilliseen kuumeeseen. Viisi päivää myöhemmin, mikään ei pysynyt edelleenkään yli kymmentä minuuttia systeemin sisällä (välissä oli muuten helvetin makea myrsky, puita kaatui omaltakin pihalta ja naapurin katto lensi ns. vagina equitukseen). Tsekkasin kartasta lähimmän sairaalaan ja marssin sinne hyppien yli teitä yhä tukkivien puunrunkojen yli. Eka mesta osoittautui psykiatriseksi aluesairaalaksi, tosin vasta kun ripulia valitettuani ystävällinen luukkuvirkailija totesti vain "sitä ne humehet tekee" ja "ai ei humehia vai, noh koitahan olla juopottelematta sit". Jep Jep. Noh, seuraavaan mestaan pääsin sisään. Pari päivää tippaa suoneen ja olo parani kummasti. Jaoin huoneen kirroosivaivaisen Valdemarin ja uusdiabeetikko Horstin kanssa, mukavia ukkoja. Maanantaina pääsin pois, ja tänään on vihdoin kuurankukkaista pakkasta ilmassa. Elämä voittaa!
Update 18.12
Uuh, ei ole tullut näköjään päiviteltyä pariin viikkoon. No, mitäs tässä. Perjantaina oli coxi-Xmas party, yliopiston päärakennuksen, "linnan" salissa viiniä ja ruokaa. Ei suurempia yllätyksiä. Jatkoilta samoilla silmillä Amsterdamiin. Kävin serkun luona syömässä tomaattikeittoa ja tapaksia jonka jälkeen esittelin kaupunkia amerikkalaisille konnarivahvistuksille. Ottivat hihitellen valokuvia homoteattereista ja dildokaupoista - nuorten miesten kiinnostuksen kohteet ovat universaalisia. Takaisintulomatkalla huomasin että bussimme on aivan täynnä turkkilaisia. Olin siinä uskossa, että reissu on jonkinlainen vaihtariskenejuttu, enkä aamupöpperöissä menomatkalla kiinnittänyt huomiota kanssamatkustajiini. No, höpöhöpötupakki oli tainnut maistua turkin pojillekin, ainakin soundtrackista (sekä bussin stereoista että immeisten turpavärkeistä) päätellen. Väsyneen ruotsalais-Joakimin sanoin: "if they continue like this, they will never make it to european union". Amen. Keskiviikkona Helsinkiin ja sieltä etelä-Karjalaan. Tähän päättyy saksanreissun 1.osa. Yhteenvetoihin en sorru.
Update 6.12 - Itsarit
Aijai, itsarifestarit. Tänään mennään squashzentrumiin (!) saunaan, jonka jälkeen tarjoan lapinpolttajille ja muutamalle ruotsalaiselle tervawiinaa ja salmaria. Screeniltä tullaan näyttämään Tuntematon Sotilas uncut-DVD, saas nähdä mitä ihmiset tykkää. Parin paukun jälkeen todennäköisesti myös odotettavissa allekirjoittaneelta poliittisesti epäkorrekteja lausuntoja ja viiden pennin karjalaromantiikkaa. Hirvittää jo etukäteen.
Update 4.12
Huh huh, tulipa käytyä Helsingissä. Aamulla opistolle kävellessä kiroilin että hemmetti kun tuulee ja humisee päässä. Jonkin ajan kuluttua huomasin ettei täällä kuitenkaan oikeasti tuule ollenkaan. Rok. Nyt alkaa rutistusputki, jouluun menessä pitää saada kolme duunia putkeen. Kiitokset minultakin Intelligenzialle jättehupaisasta pitkästä viikonlopusta.
Update 27.11
Ich komm zum glück aus Osnabrück -ilmaisun merkitys selvisi viikonloppuna. Kuulemani mukaan Osnabrück on ns. Saksa pienoiskoossa, useiden mittareiden mukaan keskiarvoisin kaikista kaupungeista. Kaikki kauppaketjut lanseeraavat uudet tuotteensa ja myymälänsä täällä. Eli jos pitää valita yksi kaupunki vierailtavaksi germaniassa, kannattaa tulla tänne ottamaan bundeslandin synteesi haltuun. Niin, ja se glück-homma; koska saksalaiset ovat keskimäärin iloista porukkaa, on Osnabrück ottanut hoidettavakseen aseman tämän yleisen positiivisuuden keulakuvana. Jepjep. Viikonlopun Ossiebileet oli tiukat; itäpuolen depressiivisyyttä, nappiverkkareita, hikisiä huppareita ja kaljaa muovipulloista. Plus böhze onkelzia.
Sanainen briteistä vielä; kaduilla hoipertelevat squaddiet ovat rempseää väkeä, olen jo todennut. Mielenkiintoinen yksityiskohta kuitenkin lisättäköön: miehitysmeiningin jäänteenä saksalainen poliisi ei saa millän tavoin puuttua brittisotilaiden toimiin, vain kutsua paikalla tukikohdan omat sotapoliisit. Tosin kun nämä saapuvat paikalle, on jälki hilpeää - todistin tämän lauantai-yönä. Pamppua tuli niin että varmasti tuntui, turhia ei kyselty. Ei siis minulle, vaan kolmelle britille jotka sekoilivat kebapkioskilla. Parin minuutin jälkeen ukot heivattiin läjässä jeeppiin, ja ilmoille jäi vain vaimea kaiku laulusta, joka raikui westfalian yössä:
(sävel: "jos sul lysti on...")
There are ten german bombers in the air
There are ten german bombers in the air
There are ten german bombers, there are ten german bombers
There are ten german bombers in the air
But the RAF of england shot one down
But the RAF of england shot one down
But the RAF of england, the RAF of england
The RAF of england shot one down
There are nine german bombers in the air...
Update 24.11
AI-course status = FUBAR
Argh, en tiedä lukeeko joku näitä oikeasti, mutta avaudunpa silti. Täällä Saksassa tehdään paljon pisteytettäviä kotitehtäviä. Homma on järjestetty niin, että tehtävät palautetaan ain harkkaryhmittäin. Koheesivisen metodin pedagoginen hyöty on määrittelemätön, mutta ainakin sen seurauksena kirjastot ja kahvilat ovat jatkuvasti täynnä ahkeria 3-5 hengen opiskelijaporukoita kahvikuppeineen ja lehtiöineen. Jonkun esteettistä silmää ao. toiminta varmasti miellyttänee.
Itselläni on paha tapa kuitenkin identifoitua joko marttyyrin tai vapaamatkustajan rooleihin. Syntaksiryhmässäni homma toimii hyvin, teen harkat itse ja pyydän muita ryhmäläisiä ratkaisuvertailutapaamiseen, johon kukaan ei koskaan tule, mutta pisteet ovat olleet hyviä, eikä minua haittaa se, että joku hyötyisi minun työstäni. Mutta AI-kurssin osalta homma on meni nyt ns. perseelleen. Koska en osaa koodata prologia, hommasin itseni rempseiden kavereiden ryhmään joka kehui käyneensä kurssin osittain jo viime vuonna. Tässä vaiheessa olisi pitänyt aavistella jo jotain. Mutta kaikki sujui ihan mukavasti, lähettelin puolivalmiita vastauksia tehtäviin ja jätin lopullisen version "laatimisen" hemmojen huoleksi. Mutta kas perskeles, tälle viikolle kaverit eivät olleet muistaneet vaihtaa vuosilukua palauttamastaan lateksista, joka oli siis ilmeisesti peräisin viime vuonna hyväksi katsotuista vastauksista. Zero points, niinkuin sanotaan, ja päälle piti ottaa proffalta tylytykset vastaan, yksin siis sillä "hemmot" ei luennoilla käy. Oli vielä niin suivaantunut, ettei vaivaantunut edes muotoilemaan sanomaa englanniksi. Nyt sapettaa, omaa laiskuuttahan tuo on, etten välittänyt tsekata dokumenttia ennen palautusta. 40 helpon pisteen menetys torpedoi kuitenkin aika pahasti mahdollisuuksiani läpäistä tämä kyseinen kurssi. GOFAItahan se on, mutta silti kiinnostavaa.
Hemmetti kun ei tiedä mitä tästä nyt pitäisi ottaa opikseen. Sellainen tunne kuitenkin on.
Viikonloppuna DDR-depressiobileet, tulevatkin nyt ihan hyvään saumaan. Keskiviikkona Helsinkiin, toivottavasti siellä on lunta.
Update 21.11
Pitää nyt koittaa tehdä oikeitakin päivityksiä, eikä mitään angstisia purkauksia.
Yliopistolla jaettiin ilmaista röökiä, paras päivä koskaan. Muutenkin täällä jaetaan paljon enemmän ilmaista tavaraa. Helsingissä muistan joskus saaneeni unicafesta jonkun vanukkaan. Täällä listalta löytyy tupakin lisäksi energiajuomia, liukuvoidetta, ruokapakasteita, aikakauslehtiä ja kaiken maailman snackeja. Onhan yliopiston aulan kaupallinen hyödyntäminen toisaalta ankeata, mutta eipä noilla auloilla muutakaan funktiota tunnu olevan.
Näin myös kuuluisuuden. Täällä opiskelee informatiikkaa eli suomeksi käpistelyä joku 12-vuotias koltiainen, istuu ainakin informatik C-kurssilla, joka vastannee jotain java-jatkokurssia. Hieno meininki.
Saksaan tuli tänä vuonna lukukausimaksut - 500e per lukukausi, eli tonni vuodessa uusilta opiskelijoilta. Eihän tuo 3000e kandintutkinnosta nyt paskin sijoitus maailmassa ole, mutta kuten arvata saattaa, kitisijöitä riittää. Kampanja on käynnissä; jos yli 25% vuosikerrasta jättää maksamatta ja näin ollen saa kenkää, joku pykälä kuulemma pistää yliopiston ns. kuseen. Toisaalta kynnys on varmasti kova lähteä ensimmäisten joukossa kapinalinjoille. Ja kaikki tämä ensimmäisenä opiskelusyksynä. Milloinkohan saadaan sama meininki suomeen?
Kävin viikonloppuna Osnabrückin toisessa tissibaarissa Svenin ja Bennyn kanssa. Meno oli räkäistä, ehdottomasti kuppaisin tissibaari koskaan. En ole tosin monessa käynyt. Peruskemut perjantaina ja lauantaina: pippurivodkaa, slovenialaisia tytsyjä ja hävittyjä pokeripelejä puolalaisia vastaan.
Update 14.11
LETTI LÄHTI! (lähti jo 11.11, piti katella pari päivää kehtaako ilmoittaa) Nyt voi mennä vaikka armeijaan jos huvittaa.
Update 6.11
Kappale, jossa on yhteiskunnallinen viesti:
Hausmylly, Töpseli Tuija
Kadunkulmassa seisoo Töpseli Tuija
rikkailta miehiltä rahat huijaa
Ottaa maksusta nahka nuijaa
moni mies tuijan kanssa muijaansa puijaa
Ei tarvii Tuijaa sun etsiä,
hän lähiöpubissa heittää sketsiä
Tuija lähtee mukaan
kun vaan rahaa näytät
Tuijan kanssa itseäs taivaassa käytät
Chorus:
Tuija on valtakunnan verkontöpseli
hän on joka olohuoneen perusmööpeli
Häntä osaa käyttää meistä jokainen
Muut niin paljon saadaa, vaik' on vähäosainen
Töpseli Tuija työhönsä laukkaa
kiire on hoitaa liituraitaraukkaa
Vähän kun pullosta whiskyä naukkaa
voi lähteä kadulle paskaa haukkaa
chorus
Tuijan tie vie sosiaalitoimistoon
hakee rahat töpselinsä vuosihuoltoon
ei safkaa saa enää luotolla
täytyy maksaa töpselin tuotolla
chorus
Löi Tuijaa levyseppähitsari
vitutti se narttu ja teki itsarin
Ei näy kadunkulmassa Töpseli Tuijaa
voitko enää silmiin katsoo omaa muijaa
Update 1.11
- Kävin Hartzvuorilla anarkistikommuunilinnamaatilalla vuosittaisella coxi-reissulla. Hieno paikka, hieno meininki, puolet teki neuroottisesti kotiläksyjä, puolet teki sitä mitä yleensä viikonloppuna tehdään. Kuulin uusia saksalaisia vitsejä.
- Kognitiotieteelliset massaluennot alkaa vituttaa
- Vieläkään ei ole DSL:ää, prepaid-sim:iä eikä kamerapuhelinta
- Ostin kaupasta suolaaa - etsintä kesti vain kuukauden
- Ensi viikolla saattaapi lähteä letti
Update 20.10
- Täällä vaikuttaa jannu, jolla on housut joiden pe...takamuksessa lukee Cognitive Science. Reisissä lukee COXI. Harmi, ettei ole vielä kameraa.
- Kognitiotieteelliset massaluennot ovat hassuja. Myös neljänkymmenen hengen seminaari on kiintoisa kokemus. Meno luennoilla on railakasta, tulee LTY-ajat mieleen; läppärit huutaa, kännykät soi ja romanttista kanssakäymistä ei kaihdeta. En ole myöskään havainnut suomalaisen ja saksalaisen täsmällisyyden eroja keskimääräisen luennoiltamyöhästymisajan suhteen.
- Konnarit, eli "Coxit" ovat suurta perhettä, ainakin oman vuosikurssinsa suhteen. Ottakaa oppia Helsingissä. Myös sukupuolijakauma on täällä tasaisempi, ja mikä parasta: "no fat chicks"
- Saksassa on mahdotonta saada DSL-liittymää, luottokortti ei käy missään ja kaikki kaupat on natsi-siwoja lidlin mallin mukaan. Helkkarin hienoa tuntea itsensä vanhaksi mummoksi joka kerta mehuostoksilla. Stockan herkkua ja Alepaa tulee ikävä, kun pitäisi pakata kamat suoraan kassaneidin vikkelästä kädestä kassiin, samalla etsien lompakkoa tuntien takana kasvavan jonon kiiluvat silmät niskassa. Voiko pienen pakkaamistilan yhdistäminen kassaan tulla todellakin niin kalliiksi kaupalle, että pitää pistää vahinko kiertämään asiakkaan kautta?
- Lopuksi otteita "Destination Germany"-otoksesta, jota lueskelin aamukahvilla kun wlani pyki.
- Supermarkets in Germany stock a wide range of products catering for all needs: almost all stock regularly mangos, coconuts and apricots...
- Women should never go to view accomondation alone. They should always be accompanied by another woman, or even better, a man.
- Women should never meet men they don´t know in dark places
- Always avoid the S-Bahn in Berlin. In other places, avoid it during the dark.
Ilmoittauduin näille kursseille:
- Action & Cognition I (Lecture)
- Action & Cognition I (Seminar)
- Colloquium of the Institute of Cognitive Science
- Developing theories of intention and intentionality
- fMRI in Cognitive Psychology Research
- Interdisciplinary seminar: Re-evaluating Libet\'s experiments
- Introduction to Neuroinformatics
- Introduction to Syntax
- Methods of AI (Lecture)
- Methods of AI (Practice)
- The free will debate in Philosophy - Past and present
- Übungen zu Introduction to Neuroinformatics
- Models of Attention
- Statistical Natural Language Processing
Kurssit on hiukan muuttunut. Neuroinformatics ja syntax on hyviä. Methods of A.I on lähinnä sen takia, että on pakko verestää vähän matlabia ja oppia prolog.
Ravintoindeksi (1.10-->)(upd. 6.12)
- Döner n^2
- Burger King n
- McDonald´s II
- Pizza n
Paino 97kg, laihtumista on tapahtunut.
