Kurssit
Wikizia
Heikosti käyntiin lähtenyttä kurssiblogia yritetään herätellä uudelleen eloon siirtämällä sen toiminta tänne wikiin, jossa uusien kurssi-ilmoitusten luominen on huomattavasti helpompaa.
Ideana olisi, että uusimmat kurssit listataan tälle sivulle niiden alkamisjärjestyksessä ja jokaisesta kurssista kerrotaan tällä sivulla hyvin vähän ja mikäli tarvetta on enemmälle (jos kurssilla ei esim. ole omaa kotisivua johon voi linkata), niin tältä sivulta tehdään linkki uudelle sivulle, johon voi kirjoittaa enemmän tietoa kurssista (ja kyseistä uutta sivua voi myös tarvittaessa käyttää "hiekkalaatikkona" kurssin kuluessa). Tdk-tentit.
Sisällysluettelo |
Syksy 2006
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Viikot 44-49 ma 16–17, ke 14–16, pe 14–16 A111, lisäksi laskuharjoituksia 2 viikkotuntia.
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II
Viikot 44-49 ti 8–10, ke 10–12, pe 11–12 A111, lisäksi laskuharjoituksia 2 viikkotuntia.
Luonnollisten kielten kompleksisuus (2-4ov; 4-8op)
Fred Karlsson
Aika: 2.11. - 8.12. 2006, torstaisin 14-16 ja perjantaisin 12-14
Paikka: Siltavuorenpenger 20A, 3. kerros, ls 334D
"Taustana on viime vuosien oma tutkimustyöni, joka on kohdistunut juuri tähän aiheeseen. Olen mm. johtanut Suomen Akatemian rahoittamaa, nelivuotista, samannimistä tutkimusprojektia. Vuonna 2005 yleisen kielitieteen laitos ja Suomen kielitieteellinen yhdistys järjestivät aiheesta kansainvälisen kokouksen, jonka pohjalta syntynyt kokoomateos on parhaillaan viimeisteltävänä (vrt.
http://www.ling.helsinki.fi/sky/tapahtumat/complexity/complexity.shtml ).
Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm.:
Kielellisen kompleksisuuden käsite.
State of the art viimeaikaisen kansainvälisen keskustelun pohjalta.
Fonologinen, morfologinen, syntaktinen, semanttinen kompleksisuus.
Onko kompleksisuudella ylärajoja?
Jos on, johtuvatko ne lingvistisistä vai kielen ulkopuolisista kognitiivista tekijöistä?
Ekvikompleksisuushypoteesi (eli onko kielten ‘kokonaiskompleksisuus’ sama
siten, että esim. kompleksista morfologiaa vastaa yksinkertainen syntaksi).
Miten kompleksisuus ilmenee erityyppisissä kielissä?
Miten kielen rakenteen kompleksisuus suhtautuu prosessoinnin kompleksisuuteen?
Kompleksisuuden tutkimusmenetelmät.
Kompleksisuus käytännön kannalta (esim. lakikieli, selkokieli, luettavuus).
Esimerkkiaineisto: voittopuolisesti suomea, englantia, saksaa, ruotsia, latinaa, ranskaa mutta myös useita Euroopan ulkopuolisia kieliä. Esimerkit selitetään eivätkä edellytä ao. kielten taitoa.
Kurssiin kuuluu harjoitustehtäviä, kohteena opiskelijan osaamat kielet. Atk-pohjainen tutkimusmetodiikka esitellään, kuten myös muita aineistonhankintamenetelmiä.
Suoritus: luennot + jaetut artikkelit + tentti + harjoitukset = 2ov (4op); haluttaesssa laajennettavissa sopimuksen mukaan 4ov:ksi (8op:ksi) esim. aineistopohjaisella esseellä tai lisäkirjallisuudella.
Pyydän osallistujia ilmoittautumaan etukäteen sähköpostiosoitteeseen
fgk at ling dot helsinki dot fi"
[1]
Complex Networks 5cr
Teachers: Lectures: Dr. Jari Saramäki Exercises: M.Sc. Tapio Heimo
Contents: The aim of this course is to provide the students with a basic knowledge of the theory of complex networks, as well as the basic skills required for network analysis.
Requirements: weekly, mandatory exercises and a homework project.
Literature: There is no course book; necessary material will be distributed during the course. For background reading, the review article of M.E.J. Newman, SIAM Review 45, 167 (2003) is suggested. This can be downloaded via NELLI.
Prerequisites: Basic maths (calculus, linear algebra, probability and statistics), basic computer skills
Schedule: The course will take place during period II, starting 2.11.2006. Lectures and exercise sessions are every Thursday, 14-17, lecture room B317 at Innopoli II.
Computational Neuroscience (6 op)
Kurssin sivu LCE:llä
II-periodi 6.11.2006-13.12.2006, ma 12-14 ja ke 10-12 Kumpula, Exactum C221. The exam will be in Kumpula (exact place TBA) on Thursday the 14th of December between 16-19.
"Voi laittaa syventäviin tai aineopintoihin 250 tai 320/350 blokkeihin." Sanoi Otto
"Neurofilosofian" aatehistoriaa – neurotieteellisten selitysmallien ja mielenfilosofian historiaa Descartesista Churchlandiin (A7.2, Kf330l)
Periodi II, ma 10-12 S20A kok 244, ti, ke 10-12 S20A sh 303, dos. Timo Kaitaro, 1.-28.11.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Kurssilla perehdytään modernien neurotieteellisten selitysmallien ja mielenfilosofisten käsitysten historiallisiin juuriin. Tarkastelun kohteena ovat ne tavat, joilla mentaaliset ilmiöt on pyritty liittämään aivojen ja keskushermoston rakenteeseen ja toimintaan. Historiallisena lähtökohtana toimii Descartesin dualismi, joka synnytti teknologisiin metaforiin nojaavat mekanistiset selitysmallit sekä niihin liittyvät semioottiset metaforat (neuraaliset koodit, muistijäljet aivoissa jne.). Nämä mallit muodostavat perustan moderneille selitysmalleille, joissa aivot nähdään informaatiota käsittelevänä ja tallentavana mekanismina. 1700-luvulla tällaiset mekanistiset mallit saivat kuitenkin seurakseen niitä kritisoivia biologisempia malleja (1700-luvun ranskalainen vitalismi ja materialismi) sekä kielen ja kulttuurin merkitystä mentaalisia toimintoja konstituoivina tekijöinä korostavia näkemyksiä (La Mettrie, Condillac). 1800- ja 1900-luvun vaihteen mentaalisten toimintojen fysiologista perustaa ja lokalisaatiota biologisesti tarkastelleiden Ideologien (Cabanis) ja frenologien (Gall) jälkeen tarkasteltavaksi otetaan 1800-luvulla syntyneet kliinis-patologisiin havaintoihin perustuvat neurologiset lokalisaatioteoriat (Bouillaud, Broca, Wernicke, Hughlings Jackson, Charcot ym.). Kurssin päätteeksi esitellään 1900-luvun alun lokalisaatioteorioita (Lashley, Luria ym.), kognitiivisen neuropsykologian malleja sekä moderneja mielenfilosofisia kantoja suhteessa kurssilla läpikäytyyn historialliseen perinteeseen. Kurssi soveltuu filosofian, kognitiotieteen ja psykologian opiskelijoille.
Kantin teoreettisen filosofian perusteista -praktikum, Helsingin yliopisto, periodit I ja II, 2006.
FM Toni Kannisto: toni (piste) kannisto (tiedätkyllämikä) helsinki (piste) fi
Aika: Keskiviikkoisin klo 16-18, 13. 9. - 29. 11. Paikka: Metsätalo U40 sali 30 (5. krs.).
11 x 2 tuntia.
Vastuuoppiaine: teoreettinen filosofia
Laskennallisia menetelmiä
Fysikaalisten tieteiden laitos
Teoreettista fysiikkaa
- 53744 Quantum information and computing (3 sw, 5 ECTS cr).
- 53717 Mechanics II (Kvanttimekaniikka II) (6 sw, 10 ECTS cr).
- 53725 Mathematical Methods of Physics (FYMM) IIa (3 sw, 5 ECTS cr), period III.
- 53726 Mathematical Methods of Physics (FYMM) IIb (3 sw, 5 ECTS cr), period IV.
Fysikaaliset tieteet ML:n opinto-oppaasta
Biofysiikka
Tutkimuksen kohteena on elävä luonto, sen monimutkaiset rakenteet ja mekanismit. Biofysiikka käyttää fysiikan, matematiikan ja fysikaalisen kemian menetelmiä sekä pyrkii myös kehittämään menetelmiä uuden tiedon saamiseksi sekä yhdistämään sen biologialle ominaiseen funktionaaliseen kuvaus- ja selittämistapaan. Modernin biologian nopea laajentuminen ja edistyminen molekyylitasolla synnyttävät innostavaa eksaktin luonnontutkimuksen yhtenäistymistä, joka kattaa yhä useampia aikanaan erillisiksi miellettyjä aloja ja tuottaa myös monipuolisia sovellutusmahdollisuuksia bio- ja nanotekniikan, informaatioteknologian ja lääketieteen parissa. Opetus tarjoaa mahdollisuuden perehtyä biofysiikan monipuoliseen ja poikkitieteelliseen tieteenalaan.
Laskennallinen fysiikka
Erikoistumislinjan tavoitteena on kouluttaa fyysikkoja, jotka kykenevät ratkaisemaan ongelmia ohjelmoimalla, ja siten vastaamaan teollisuuden ja tutkimusryhmien suureen ja yhä kasvavaan tarpeeseen ohjelmointitaitoisista ongelmanratkaisijoista. Kaikkien opintoihin kuuluu numeerisiin perusmenetelmiin tutustuminen. Tämän lisäksi voi opiskella esim. materiaalifysiikassa tarvittavia atomistisia simulointimenetelmiä, hiukkasfysiikassa tarvittavia kvanttikenttäteorian mallinnusmenetelmiä, tai useimmilla tieteen aloilla laajalti käytettyjä Monte Carlo -simulointeja. Laskennalliseen fysiikkaan erikoistuvan pääaine voi olla fysiikka tai teoreettinen fysiikka.
Verrkkokursseja
http://opencontent.org/ocwfinder/ - Open course ware finder
Menneet
